Aloittelijan lennokkipaketti
Lennokit-Wiki
Heti alkuun on vähintään paikallaan mainita ja suositella Juha Reinikan ja Kuopion Lennokkikerho Kihun loistavaa "Aloittajan Lennokkiopas" teosta. Tällaista ei rahalla saa, mutta ilmaiseksi löytyy! Samalla Kihun sivulla on myös RC kurssimateriaali. [Kihu Ry]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Aloittamassa lennokkiharrastusta?
Hienoa! Tervetuloa mukaan, olet löytänyt lajin joka vie mennessään ja on erittäin monipuolinen.
Jos olet aloittamassa lennokkiharrastusta, perehdy lajiin hyvin ennenkuin teet mitään investointeja. Pohdi vaihtoehtoja, lue esimerkiksi lennokit.net - foorumia ja tietysti tätä Lennokit Wikiä.
[muokkaa] Kauppaan menossa?
Lennokkiharrastus on yleensä sellainen, että se vie mennessään. Vanha sanonta "köyhän ei kannata ostaa halpaa" pätee tässäkin ja on todistettu moneen kertaan. Kannattaa siis hinnan lisäksi kiinnittää erityishuomiota laatuun. Tulet harrastamaan lajia varmasti vielä pitkään, ja on turhaa ostaa samat laitteet useampaan kertaan. Mutta jos satut jostain syystä lopettamaan harrastamisen, saat myydessä laadukkaista kamoista paremman hinnan.
[muokkaa] Suosituksia
Olemme keränneet alle hyviksi havaittuja vaihtoehtoja joilla pääset hyvin alkuun ja mahdollisimman pitkälle ilman suuria investointeja.
Lähetinpaketissa voi tulla mukana servoja ja vastaanotin. Nämä ovat yleensä juuri sopivat aloittelijalle suunniteltuun polttomoottoriharjoituslennokkiin (traineriin). Ne ovat kuitenkin yleensä liian raskaita puistolennokkeihin. Kannattaa kysyä kauppiaalta, josko servot ja vastaanotin voitaisiin vaihtaa micro-kokoisiksi. Jotkin puistolennokit kantavat tosin isonkin vastaanottimen ongelmitta, tällaisia ovat esimerkiksi suurin osa GWS-koneista.
[muokkaa] Aloittelijan lähettimeksi
Lähettimen valinnassa ei ole syytä olla turhan säästäväinen. Lähetin on usein hyvin pitkäikäinen hankinta ja alimitoitettu lähetin joutaa vaihtoon pahimmassa tapauksessa jo seuraavaa konetta hankittaessa. Nykyaikaiset vasta-alkajallekin sopivat radiot alkavat olla ns. ohjelmoitavia radioita, eli niissä on pieni näyttö, mallimuisti ja muutamia lennätystä helpottavia toimintoja.
Nykyään 2,4 gigahertsin alueella toimivat radiot ovat edustettuna melko voimakkaasti. Niillä on yksi selkeä etu: päällekkäisen taajuuden käyttäminen ei pudota konetta. Jos 35 megahertsin perinteistä radiota samalla kanavalla käyttävä laittaa radion päälle samaan aikaan kanssasi, tulee koneesi auttamatta alas.
[muokkaa] 35 megahertsin radiot
Muutamia halvemman pään mallimuistillisia tietokoneradioita:
- Graupner MX-12
- Graupner MX-16
- Futaba 4EX
- Futaba 6EXA
- Futaba 7C
- Hitec Flash 5
- Hitec Optic 6
- Multiplex Cockpit
- Multiplex Cockpit SX
Muut radiot (perinteiset):
- Futaba Skysport 4
- Futaba Skysport 6
- Hitec Laser 4
- Hitec Laser 6
[muokkaa] 2,4 gigahertsin radiot
- Spektrum dx6
- Futaba FF7 2.4G
- Sanwa RDS8000
[muokkaa] Aloittelijan vastaanottimeksi
Vastaanotin itsessään ei tee eroa, onko se sähkö- vai polttomoottorikoneessa, huomioitavaa on vastaanottimen rakenteellinen vastaanottoetäisyys ja lennokin rakenteen vaikutus vastaanottimen vastaanottoetäisyyteen. Pienessä ja halvassa polttomoottorilla varustetussa combat-koneessa ei tarvita niin laadukasta ja kallista ratkaisua kuin suuressa ja arvokkaassa sähköliidokissa.
[muokkaa] 35 megahertsin vastarit
- Schulze 5.35
- Schulze 8.35
- Radiopaketin mukana tuleva perusvastari
[muokkaa] 2,4 gigahertsin vastarit
Gigavehkeitä käyttäessä vastarin on käytännössä oltava samaa merkkiä kuin radionkin. Lähes poikkeuksetta radion mukana tulee yksi vastaanotin, jolla pääsee alkuun.
[muokkaa] Vapaastilentävät
Vapaastilentävät ovat myös suosittu tyyppi harrastuksen aloittajille. Vapaastilentävät ovat yleensä paljon halvempia kuin radio-ohjattavat lennokit ja niiden ei tarvitse kantaa raskaita akkuja ja radiolaitteita. Vapaastilentävät lennokit opettavat parhaiten harrastajalle aerodynamiikkaa ja antavat hyvät perustiedot lennokin rakenteesta.
Vapaastilentävien perustyypit ovat liidokit ja kumimoottorilennokit. Liidokkeja voidaan joko hinata siimalla ilmaan tai lähettää kädestä heittämällä. Vapaastilentävien liidokkien perus idea on saada lennokki pysymään ilmassa mahdollisimman pitkän ajan. Vapaastilentävä lennokki on vasta puoliksi valmis rakennuksen päätyttyä ja täysin valmis vasta hyvin viritettynä. Yleensä valmiin vapaastilentävän lennokin ensilennot eivät ole kovinkaan pitkiä mutta konetta virittämällä voidaan lennokki saada lentämään pitkiäkin aikoja. Sopivaan nostavaan ilmavirtaukseen osuttua vapaastilentävä liidokki on tiettävästi kädestä heittämällä lentänyt monia kilometrejä. Tärkeitä asioita vapaastilentävissä lennokeissa on: painopiste, korkeusperäsimen kulma, sivuperäsimen kulma, siiven asetuskulma, siiven haritus ja siipipuoliskojen yhdenmuotoisuus. Kokemus edesauttaa vapaastilentävän liidokin virittämistä.
[muokkaa] Sähkömoottorilennokki
Sähkömoottorilennokki on hyvä vaihtoehto aloittelijalle, koska se on hiljaisempi ja helppokäyttöisempi. Sähkölennokki vaatii kuitenkin akkupaketin, sekä sopivan laturin jolla akku voidaan ladata. LiPo - akussa kestää noin tunti latauksessa (jos akku ajetaan "tyhjäksi") ja tästä syystä ajoakkuja on mukavampi olla useampia. Tämä tietysti nostaa sähkölennokkipaketin hintaa.
Suosittu tapa aloittaa lennokkiharrastus on ostaa sähkömoottorikäyttöinen puistolennokki jota voi lennättää hyvin pienessäkin puistossa. Aloittelijan on kuitenkin syytä varautua aluksi reilusti isoon lennätystilaan.
Jos siis aloitat sähkömoottorilennokilla, tarvitset seuraavat osat:
- Itse lennokin
- Harjallisen sähkömoottorin tai harjattoman sähkömoottorin
- Moottorin nopeudensäätimen (Harjallisen- ja harjattomanmoottorin säätimet ovat erilaisia)
- Vastaanottimen
- Akun
- Servot
- Akkulaturin
Jossain lennokkipaketeissa on moottori tai muitakin näistä mukana, tarkista myyjältä!
[muokkaa] Radio-ohjattava liidokki
Myös radio-ohjattava liidokki on hyvä tapa opetella lentämistä, koska liidokki on rauhallinen ja hyvin lentävä ja se antaa anteeksi ohjausvirheitä paremmin kuin toisen tyyppiset lennokit. Moottoriton liidokki tarvitsee kumin jolla liidokki saadaan taivaalle ja tästä johtuen reilusti tilaa (esim. pellon, järven jään) nousuun. Moottorittomia liidokkeja voidaan hinata ylös myös sähkökäyttöisellä vinssillä tai vaikka juoksevan avustajan hinaamana. Ensimmäiset hinaukset on kokeneemman lennättäjän syytä tehdä. Liidokkeihin voidaan laittaa sähkömoottori, jolloin ne toimivat kuten sähkömoottorilennokit.
Liidokit ovat liukkaita liikkumaan ja vaativat tyypillisesti isohkon tilan laskeutumiseen. Laskeutumisnopeutta vähentämään isompiin liidokkeihin voidaan asentaa ilmajarrut. Samoin suuremmissa ja suorituskykyisissä liidokeissa käytetään siivekkeitä (ailerons) ja laskusiivekkeitä (flaps) siiven profiilin muuttamiseen halutun lentotilan mukaan. Siiven profiilin muuttamisella haetaan esimerkiksi hyvää nostokykyä ja hidaslento-ominaisuuksia tai mahdollisimman pientä ilmanvastusta suurta nopeutta vaativia siirtymiä varten. Hidaslento-ominaisuuksia tarvitaan nostavassa ilmavirtauksessa pyörimiseen ja korkeuden keräämiseen. Minimi-ilmanvastusta ja siten nopeutta puolestaan tarvitaan epäedullisen ilman mahdollisimman nopeaan läpäisyyn.
(Alla olevan Rinne- termiikkiliidokin tiedot on napattu lennokit.netin Aloittelijan kysymyksiä ja HLG Rintamalla hiljaista säikeistä.)
[muokkaa] Rinneliidokki (Slope Soarer)
Rinnelennätys on liitämistä rinteen aiheuttaman nostavan ilmavirran varassa. Rinneliidokeilla on tyypillisesti käytettävissään reilusti nostetta. Rinneliidokissa meilläpäin suosittu lennokkityyppi on esimerkiksi Zagi-niminen lentävä siipi. Joissakin yhteyksissä Zagistä puhuttaessa voidaan tarkoittaa lentävää siipeä ylipäätään. Rinneliidokissa kolhujen kestävyys on hyvä ominaisuus.
[muokkaa] Termiikkiliidokki
Termiikkiliidokki voi olla Rinneliidokkia heiveröisempi ja ennen kaikkea kevyempi. Kovalla kelillä voidaan käyttää raskaampaa liidokkia ja heikossa nosteessa liidokin keveys ja pieni vajoamisnopeus mahdollistavat nosteen hyödyntämisen.
[muokkaa] Heittoliidokki
Radio-ohjattavia heittoliidokkeja on (ainakin) kahta päätyyppiä heittotavan mukaan: heitto rungosta kiinni pitäen ja heitto siivenkärjestä pyöräyttämällä. Rungosta heitettävästä tyypistä käytetään lyhennettä HLG (Hand Launch Glider) ja siivenkärjestä linkoamalla heitettävä tunnetaan termillä DLG (Discus Launch Glider) tai SAL (SideArm Launch).
DLG heittoliidokki viskataan ilmaan pyörähtämällä kiekonheittäjän tapaan siivenkärjestä(sormen päillä heittotapista tai -evästä) kiinni pitäen. Jonkin verran heittoon saa koroa lisää muutamalla juoksuaskeleella heiton alkuvaiheessa juuri ennen pyörähdystä(ja sen aikana). Heitosta liidokki saadaan parin-kolmenkymmenen metrin korkeuteen(ennätykset maailmalla jossain +70m) josta sitten lähdetään termiikkejä metsästämään. Tietoa lajin kisoista ja kisojen säännöt sekä tehtävät löytää F3K:n kotikenttä-kisasivustolta. Sivulta löytyy myös yksi video joka hieman valottaa lajia.
[muokkaa] Polttomoottorilennokki
Polttomoottorilennokki on aivan yhtä hyvä vaihtoehto aloittelijalle kuin muun tyyppiset lennokitkin. Sellaista hankittaessa on otettava huomioon se että polttomoottorin käyttäminen vaatii perustaitoa, polttomoottorissa on paljon kovempi ääni kuin sähkömoottorissa ja polttomoottorilennokit vaativat yleensä hyvän laskeutumispaikan. Yleensä polttomoottorilennokkia suositellaan vain silloin kun aloittelijaa on avustamassa kokenut henkilö ja on mahdollisuus käyttää sopivaa lennokkikenttää. Polttomoottorikoneen lentäminen sen sijaan ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin sähköisenkään; Koneen suuri koko tuo vakautta, eikä kone ole kovin herkkä tuulelle, kuten puistolennokit.
[muokkaa] Ennen ensilentoa
Jos paikkakunnallasi on lennokkikerho, hankkiudu ihmeessä sen jäseneksi! Kokeneen lennättäjän apu saattelee aloittelevan lennättäjän ensimetreillä huomattavasti tukevammin alkuun kuin mihin pääset koneita yksin rikkomalla. Kerhojen kautta saat useimmiten hankittua myös Ilmailuliiton jäsenyyden ja vakuutukset. Lennokilla (pienelläkin) voi saada aikaa vahinkoa, jonka korvaaminen ilman vakuutusturvaa voi käydä raskaaksi.
Lennokkisimulaattori on myös hyvin suositeltava apuväline sekä harrastuksen alussa, että myöhemminkin. Alkuun pääsee mainiosti vaikkapa FMS simulaattorilla [1]. Lähettimeen on FMS:ää varten hankittava simulaattorikaapelilla, jonka hinta on tyypillisesti alle 20 euron luokkaa.
Huomaa kuitenkin simulaattoria hankkiessasi sen yhteensopivuus tietokoneesi käyttöjärjestelmän kanssa. Esimerkiksi FMS ei toimi Windows Vistassa kun taas kalliimmat (ja monipuolisemmat) Aerofly ja Real Flight toimivat myös Vista-pohjalla. Simulaattori säästää monet korjaukset ja kalliit koneet alussa, sillä on hyvä harjoitella perusmanööverit, nousut, laskut, kaarrot. Varsinkin vastaanajaminen on aluksi vaikea hahmottaa, koska ohjaimet käyttäytyvät silloin tavallaan päinvastoin kuin "perästä ajettaessa".
