Lennokit-Wiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Autogyro on lennokki, jossa siiven tilalla on ilmavirrassa vapaasti pyörivä roottori. Samasta lentolaitteesta käytetään myös nimitystä autogiro. Viimeksi mainittu nimitys on Cierva Autogiro Company:n tuotemerkki. Autogyroissa on potkurilla varustettu moottori, joka antaa lentolaitteelle vauhtia eteenpäin. Autogyrot eivät ole lennokeita tai helikoptereita, vaan ne ovat ihan oma lentolaiteluokituksensa.

Red Avenger autogyro

[muokkaa] Lento-ominaisuudet

Lento-ominaisuudet poikkeavat tavallisesta lennokista siten, että autogyro ei sakkaa. Autogyron tason kohtauskulmaa voidaan kasvattaa aina vain suuremmaksi ilman sakkaamisen vaaraa. Vauhdin hidastuessa gyro alkaa vain vajota alaspäin, mutta ei sakkaa. Tästä syystä autogyrot sopivat hidaslento-ominaisuuksia haluaville harrastajille. Maakiito laskeutumisen yhteydessä on usein vain muutama metri tai peräti nolla. Moottorin sammuessa oikein viritetty autogyro pystyy laskeutumaan hallitusti. Liitosuhde on heikko, joten pitkälle moottori sammuneena ei pääse.

Lento-ominaisuuksien puolesta oikein rakennettu aurogyro ei ole hankala lennettävä. Laskeutuessa ei kärsi kaatua pyörivien lapojen vuoksi, ja siitä syystä sitä ei voi suositella aloittelijoille. Roottori näkyy ilmassa huonommin, kuin perinteinen lennokin siipi. Huonompi näkyvyys saattaa aiheuttaa aloitteleville autogyropiloteille hankaluuksia.

[muokkaa] Autorotaatio

Autorotaatio on ilmiö, jossa roottori kiihdyttää kierroksiansa vapaassa ilmavirrassa kutsutaan autorotaatioksi. Ilmiö perustuu siihen, että roottorin lavan synnyttämä noste osoittaa etuviistoon lavan kärjestä tarkastellessa. Tämän nosteen eteenpäin suuntautuva osa saa roottorin pyörimään. Lentoonlähdössä roottoria tulee pyöräyttää, jotta lavat pääsevät vauhtiin ja irti sakkaustilasta. Tämä alkuvauhti tapahtuu lennokeissa yleensä kädellä pyöräyttämällä. Myös moottorikäyttöisiä pyörittimiä on maailmalla rakennettu, mutta ne lisäävät lennokkiin painoa ja monimutkaisuutta.

[muokkaa] Ohjaus

Ohjaus autogyroon voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yleisin tapa on käyttää kallisuvaa pääroottoria. Kun siiveketikkua kallistetaan sivulle, kallistuu myös pääroottori samaan suuntaan. Kun "korkeusperäsin"tikkua vedetään taaksepäin, kallistuu pääroottori taaksepäin. Peräsimet toimivat normaalisti lennokin tapaan. Jos pääroottori kallistuu sivusuunnan lisäksi myös pituussuntaisesti, ei korkeusperäsintä tarvitse rakentaa liikkuvaksi. Pääroottorin voi tehdä myös vain sivusuuntaisesti kallistuvan, jolloin lennokin korkeusperäsin täytyy rakentaa liikkuvaksi. Korkeusperäsimen liikkuva osa on syytä rakentaa isommaksi, kuin kiinteäsiipisissä lentolaitteissa, koska lentonopeudet usein ovat hitaat.

Masto voidaan myös rakentaa kiinteäksi. Tällöin autogyro tarvitsee avukseen pienet siivet, jotka kallistavat lentolaitetta kun sitä sivuperäsimellä ohjataan sivuluisuun. Kiinteämastoisia versioita on käytännössä kahdenlaisia:

Yksiroottorisia apusiivellä
Kaksiroottorisia, joissa roottorit sijaitsevat apusiiven kärjissä.

Kaksiroottorisissa autogyroissa roottorit pyörivät vastakkaisiin suuntiin, jotta nosto olisi symmetrinen. Myös päällekkäin pyöriviä roottoreita on rakennettu.

[muokkaa] Epäsymmetrinen noste

Eteenpäin kulkeva lapa aiheuttaa suuremman nosteen, kuin taaksepäin ilmavirrassa kulkeva lapa. Tämä synnyttää epäsymmetrisen nosteen roottoriin. Täyskokoisilla gyroilla tämä historian alkuaikoina aiheutti gyron kaatumisen sivulle lennossa. Epäsymmetristä nostetta voidaan komptensoida akseloimalla roottorin lavat. Lavoille annetaan tietyt rajat mekaanisesti, jonka puitteissa se pääsee nousemaan eteenpäinmenovaiheessa ja laskemaan taaksepäin mennessä. Lavan akseloiminen etuviistoon vähentää lavan kohtauskulmaa sen noustessa ja sitä kautta nostetta. Vastakkainpyörivissä roottoreissa ei välttämättä tarvitse rakentaa akseloitua roottorin keskiötä.