Canard
Canard tarkoittaa korkeusperäsin edellä lentävää konetta, suomessa tätä konfiguraatiota kutsutaan usein ankaksi. Lisäksi canard tarkoittaa konetyypille luonteenomaista, siiven edessä olevaa korkeusvakaaja / peräsin-tasoa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Yksi teoria canard-käsitteen synnystä ulottuu Wright:in veljesten ”Flyer I” -koneeseen, joka oli myös ankka. Kun tieto ensimmäisestä lennosta ilmaa raskaammalla koneella tuli Euroopaan , uutinen tyrmättiin mahdottomana, ns. ”uutisankkana”. (Ankka on ranskaksi 'canard'.) Myöhemmin veljekset kävivät myös vanhalla mantereella näyttäytymässä, mutta ankan käsite jäi elämään. Nykyisin tätä perusratkaisua on tehnyt tunnetuksi "Burt" Rutan monilla suunnittelemillaan koneilla.
[muokkaa] Esimerkkejä
Tunnetuin esimerkki ankasta on Wright:in veljesten ”Flyer I”.
http://en.wikipedia.org/wiki/Wright_Flyer
Toinen historiallinen, mutta vähemmän tunnettu ankka on Santos-Dumont 14-bis.
http://en.wikipedia.org/wiki/Santos-Dumont_14-bis
Kotimaan lentonäytöksissä toisinaan vieraillut kone, Saab Viggen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_37_Viggen
Historiallisesti edellisten välissä: Mig-8 ”Utka” (ankka on venäjäksi utka).
http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-8
Video YouTubessa jossa kokeillaan gyro-avusteista canard-lennokkia.
http://www.youtube.com/watch?v=1_Eh3pMC-1o
Ja Rutanin koneiden lisäksi, nykyhävittäjissä (esim. Saab JAS 39 Gripen) on usein - tavalla tai toisella -sovellettu tätä ratkaisua. Nopeissa liikehtimiskykyisissä koneissa ankka voi olla edullinen ratkaisu.
[muokkaa] Edut
Oikein suunniteltu ankka ei sakkaa vaarallisesti, vaan nopeuden loppuessa 'etusiipi' (siis canard-taso) sakkaa ensin, kone nyökkää hieman ja nopeuden kasvaessa kone palaa normaaliin lentotilaan.
Hyvää ankassa on myös se, että molemmat tasot kantavat ts. nostavat ylöspäin.
[muokkaa] Canardin ongelmat
Ankan suunnittelussa yksi keskeinen ongelma on painoipisteen oikean paikan määrittäminen. Joskus painopiste-laskentaohjelmat 'kompuroivat', tai jopa antavat virheilmoituksen: esim. ”tällä sivusuhteella tarkka painopisteen määrittäminen on mahdotonta.” Ankan staattinen vakavuusmarginaali voi olla pieni: kone saattaa olla vaikea tai jopa mahdoton hallita. Yksi perustavanlaatuinen pulma on se, että edellä lentävän tason jättövirtaus voi häiritä pääasiallisen siiven toimintaa. Painopisteen edessä on paljon sivupintaa – tämä vaatii suuremmat sivuvakaajat ja välillisesti kasvattaa märkäpintaa. Joissain koneissa taaemman siiven wingletit toimivat myös sivuvakaajina, joka osittain kompensoi märkäpinnan kasvua. Edellä lentävän canard-tason mitoitus (pinta-ala, sivusuhde ja profiili) vaikuttaa lento-ominaisuuksiin. Liian pieni – tai suuri canard heikentää koneen lento-ominaisuuksia. Liidokiksi tai purjelentokoneeksi ankasta ei ole. Joitakin kokeiluja moottorittomilla ankoilla on tehty – ja tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
[muokkaa] Ja sitten kokeilemaan
Wrightin veljesten eteen sijoittama korkeusvakaaja, on sittemmin usein laitettu perän pitäjäksi. Mutta tämähän ei estä kokeilemasta ankan rakentamista.
[muokkaa] Lähteitä ja linkkejä
E. Torenbeek: Synthesis of subsonic airplane design (ISBN-10: 9024727243) (ISBN-13: 9789024727247)
Darrol Stinton: The design of the aeroplane (ISBN-13: 9781563475146) (ISBN-10: 1563475146 )
Martin Simons: Model aircraft aerodynamics (ISBN: 9781854861900)
Linkkejä:
http://lennokit.net/showthread.php?t=27871&highlight=canard
http://www.desktopaero.com/appliedaero/configuration/canardprocon.html
Englanninkielisen Wikipedian lista canard-koneista (yli 50 tyyppiä):
