Harjaton moottori
Perinteisessä harjallisessa tasavirtamoottorissa harjat ja kommutaattori toimivat mekaanisena kytkimenä jotka kommutaattorin pyöriessä vaihtavat sähkövirran, ja siten myös magneettikentän suuntaa aikaansaaden pyörimisliikkeen. Harjattomassa moottorissa tämän mekaanisen kytkintoiminnon hoitaa siihen suunniteltu elektroninen nopeudensäädin. Näin käytössä kuluvat ja häviöitä aiheuttavat harjat on korvattu pieniresistanssisilla ja nopeilla FET-transistoreilla.
Harjaton moottori vaatii oman nopeudensäätimen, harjallisen moottorin nopeudensäädin ei toimi harjattomassa moottorissa. Harjattoman moottorin hyötysuhde on yleensä harjallista parempi johtuen kuulalaakerien ja voimakkaiden neodyymimagnettien käytöstä sekä elektronisten osien paremmasta hyötysuhteesta. Lisäksi samantehoisista moottori-säädinyhdistelmistä harjaton on selvästi harjallista kevyempi (teho-painosuhde parempi). Harjattomuudesta johtuen harjattomat moottorit ovat melko huoltovapaita ja pitkäikäisiä, kunhan niitä käytetään valmistajan suositusten puitteissa, eikä yritetä ottaa liikaa tehoja moottorista. Liian suurella kuormalla käytettäessä moottorissa olevat magneetit kuumenevat yli sallitun ja menettävät tehonsa tai käämilankaa eristävä lakka palaa puhki ja käämi menee oikosulkuun. Jopa itse käämilanka saattaa palaa poikki.
Harjattomissa moottoreissa magneettiosa pyörii ja käämitty osa on kiinteä. Harjattomia moottoreita on kahta päätyyppiä: ulkopyörijöitä ja sisäpyörijöitä.
[muokkaa] Ulkopyörijä
Ulkopyörijä on harjattoman moottorin tyyppi. Tälläisessä moottorissa pyörivä osa on moottorin uloin osa. Moottorin tunnistaa siitä että rumpua tai kehää voi pyörittää erikseen muusta. Käämit ovat ulkopyörijässä keskellä ja kestomagneetit pyörivällä ulkokehällä. Ulkopyörijän etuna sisäpyörijään verrattuna on suurempi vääntö, joten yleensä erillistä alennusvaihdetta ei tarvita. Pyörijässä on lähes aina enemmän kuin kaksi magneettinapaa.
[muokkaa] Sisäpyörijä
Sisäpyörijä on harjattoman moottorin tyyppi. Tälläisessä moottorissa pyörivä osa on moottorin sisällä. Sisäpyörijässä magneetit ovat keskellä ja käämi ulkokehällä. Esimerkiksi Hackerin B40 -moottori on tälläinen. Ulospäin moottorista ei näy muita pyöriviä osia kuin akselin pää. Sisäpyörijää käytetään tyypillisesti kun halutaan pyörittää pientä potkuria suurella kierrosluvulla (nopeuslennokit). Isomman potkurin pyörittämiseen sisäpyörijällä tarvitaan yleensä alennusvaihde. Roottorin magneetti on lähes aina kaksinapainen.
[muokkaa] Tee-se-itse harjaton moottori
CD-rom aseman pyörittäjästä saa myös tehtyä itse romppumosan. Harkinnan arvoista on myös valmiiden, kaupasta saatavien harjattomien moottorien uudelleenkäämintä. Itse käämimällä saa käämitystiheyden paremmaksi kuin mitä tehtaan tekoisissa tapaa olla. Harjattoman moottorin teko kokonaan itse on sekin täysin mahdollista jos on pääsy sorvin ääreen ja mahdollisuus leikata teräslevystä staattorin levyt. Alla lennokit.netin säikeitä asiasta sekä koottuja linkkejä muille saiteille.
- Lennokit.net: Romppumosa ja neodyymit
- Lennokit.net: Cd-rompun moottori
- Lennokit.net: LRK-käämintä ja neodyymit
- motor building articles by Brian Mulder, a must read Tsekkaa "Articles by SouthEasterns, Electric Moteros, part 1-5"
- RC-groups DIY motor homepages
- DIY Motors by David Theunissen
- http://www.powercroco.de/
