Sakkaus

Kun virtaus irtoaa äkillisesti siiven pinnasta, on kyseessä sakkaus. Sakkaus tapahtuu silloin, kun siipiprofiilille ominainen kriittinen kohtauskulma ylitetään. Myös sakkausnopeudesta kuulee puhuttavan, mutta se ei terminä ole ihan täydellinen, kun sakkaus on pikemminkin seurausta liian suuresta kohtauskulmasta, joka johtuu liian pienen nopeuden asettamasta kohtauskulmavaatimuksesta. Yksinkertaistettuna asia menee siten, että lennokilla, kuten lentokoneella on painoa, jonka ilmassa pitäminen vaatii nostovoimaa, jonka siipi tuottaa. Nostovoima syntyy kohtauskulman ja ilmanopeuden yhteispelillä. Mitä pienempi on siiven ilmanopeus, sitä suuremmalla kohtauskulmalla pitää lentää, että tuotetaan riittävä nostovoima senhetkisiin tarpeisiin. Kun lähestytään sakkausnopeutta, joudutaan lennokilla lentämään aina vain suuremmalla kohtauskulmalla, että ennen pitkää kohtauskulmaa ei voikaan enää kasvattaa ilmavirtauksen irtoamatta siiven yläpinnalta, jolloin nostovoima yksinkertaisesti katoaa.

Sakkausilmiö esiintyy erityyppisissä siivissä ja siipikonfiguraatioissa hieman erilaisina, kun katsotaan sitä, miten lennokki käyttäytyy sakkauksessa.

• tasaleveällä siivellä varustettu lennokki sakkaa yleensä siististi eteenpäin
• kärkiä kohti kapenevalla (=trapetsisella) siivellä varustettu lennokki voi sakata jommalle kummalle siivelleen
• canard-konfiguraation lennokissa on pyritty tekemään niin, että etummainen siipi (=canard) sakkaa ennen taaempaa pääsiipeä, jolloin pahimmat sakkaustilat vältetään teoriassa täysin, kun kohtauskulma pienenee nokan laskiessa alaspäin