Siipi
Siipi on lennokin (ja lentokoneen) tärkein nostetta tuottava osa. Lennokin suunnittelussa siiven suunnittelu on ehkä tärkein koneen luonteeseen vaikuttava asia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Siiven pääparametrit
[muokkaa] Profiili
Siiven poikkileikkauksen muoto, siipiprofiili, on hyvin tärkeä siiven nostovoimaan ja vastukseen vaikuttava tekijä. Siipiprofiili voi olla siiven eri osissa erilainen.
[muokkaa] Yläkuvanto
Koneen siipi voi olla muodoltaan suora, trapetsinen, elliptinen tai kolmiomainen eli deltasiipi. Myös eri kombinaatiot edellisistä ovat mahdollisia ja yleisiä.
[muokkaa] Sivusuhde
Siiven pituuden suhde siiven jänteeseen tunnetaan nimellä sivusuhde (Aspet Ratio). Liidokeissa on tyypillisesti pitkä ja kapea siipi, kun taas 3D koneissa lyhyt ja leveä siipi.
[muokkaa] Nuolikulma
Sen etureuna voi olla suora tai taaksepäin tai, harvemmin, eteenpäin viistetty. Aikoinaan koneet olivat yleensä kaksitasoisia, jolloin siiven kuormitus pieneni ja kevyen ja kestävän siiven suunnittelu helpottui.
[muokkaa] V-kulma
V-kulma voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Siipi jossa V-kulma on positiivinen siiven kärjet ovat tyveä korkeammalla. Vastaavasti negatiivisessa tapauksessa siiven kärjet ovat tyveä alempana jolloin useasti puhutaan A-kulmasta.
Siipi jossa on positiivinen V-kulma pyrkii oikaisemaan itsensä vaakatasoon. Lisäksi positiivinen V-kulma siivessä vahvistaa peräsinohjauksen kallistusvaikutusta.
[muokkaa] Ohjattavuus / Muunneltavuus / Lentoasut
Nostovoimaa lisäävät laitteet (laipat, solakot jne.), laskutelineet ja muut järjestelmät ja laitteet ovat merkittävä osa lentokoneesta. Siipeen liittyy laipat, lentojarrut, siivekkeet ja etureunalaipat. Siivekkeillä säädellään koneen kallistusta pituusakselin suhteen. Muut mainitut ohjaimet liittyvät koneen nousuun ja laskuun ja silloin tarvittavaan lisänostovoimaan. Lentojarru hidastaa konetta joko laskussa tai laskun jälkeen.
[muokkaa] Muita Juttuja
Siipi - vaikkakin tärkeä - on vain osa lentävää kokonaisuutta. Siipi on aina suhteessa koneen muihin aerodynaamisiin osiin, koneen massaan ja nopeuteen. Alla muutamia esimerkkejä kombinaatioista:
Deltasiipisessä lentokoneessa korkeusvakain puuttuu tai on toisinaan koneen eturungossa nk. canardina. Sivuvakain voi toisinaan yhdistyä V-kulmassa olevaan korkeusvakaimeen, kuten on esimerkiksi Fouga Magister -koneessa. Korkeusvakain ja -peräsin tasapainottavat siiven aiheuttaman koneen nokkaa alaspäin kääntävän momentin ja aikaansaavat voimat, joilla koneen ratakulmaa muutetaan. Korkeusvakain ja korkeusperäsin integroidaan sotilaskoneissa yhdeksi liikuvaksi elementiksi, esimerkiksi F-16-hävittäjässä on näin.
Siiven kärkeen voidaan asentaa winglet parantamaan nostovoimaa ja vähentämään vastusta suunnitellulla nopeudella.